Geron – Ari Liimatainen Äly etsii, mutta sydän löytää

Megavanhukset

Vanhuus on megatrendi. Kirjaimellisesti vanha ystäväni Veikko hihkui eräänä päivänä riemusta kuultuaan radiosta, että hän on vuosikymmenten tauon jälkeen taas trendikäs.

– Viisikymmenluvulla oli päällä spittarit ja nahkatakki, alla Jawa. Voi pojat, ne olivat aikoja ne, vaikka silloin nulikkana tyydyttiin matkimaan muita. Mutta nyt me yli kasikymppiset kuulutaan vanhenevan Suomen kärkikaartiin. Uutisissa puhuttiin trendisettereistä, eikä se ole mikään koiranvirka.

Tulevaisuudentutkijat ovat povanneet vanhustyön muutosta pitemmän aikaa. Kun robotit ja keinoäly hoitelevat rutiinihommat, työntekijät saavat aikaa vuoropuhelulle ja inhimilliselle kohtaamiselle.

Paljon porua, vähän villoja. Veikon kanssa olemme olleet kauan yksimielisiä siitä, että älyttömillä hylje- ja humanoidiroboteilla riistetään vanhuksilta katalasti viimeisetkin ihmiskontaktit.

Samaan aikaan kun ensimmäisiä härpäkkeitä raivataan jo käyttämättöminä varastojen perälle, markkinointimiehet nauravat matkalla pankkiin ja tyrkyttävät uusia hilavitkuttimia vanhusväestön taltuttamiseksi.

Joka tapauksessa Veikko oli niin tohkeissaan kuulemastaan megavanhuudesta ja ikääntyvän Suomen tienraivaajan roolista, että lupasi tarjota kahvit ja selittää juurta jaksain, millaista manifestia hän oli alkanut laatia naapurin Pentin avustuksella.

Kieltämättä moni mainostoimisto olisi kalvennut tämän presentaation rinnalla. 

– Ihmisarvo, ihmisäly ja ihmistyö.

Kelpo trendisetterin tapaan Veikko iski kolme valttia pöytään, piti taidepaussin pulla suussa ja paljasti sitten kupletin juonen.

–  Pentin kanssa visioitiin, että tulevaisuuden vanhustyössä pitää arvostaa ihmistä eikä mitään rakkineita ja etähoitoja. Äly hoi! Kun me vielä selitetään katekismuksen tapaan, mitä se merkitsee, voidaan antaa teesit eduskuntaan vanhuspalvelulain päivitykseksi. 

Pyysin Veikolta vähän esimakua, ja hän kertoi yhden artiklan rajaavan vaikkapa ikäteknologian käyttöönottoa.

– Ainoatakaan vekotinta ei ole lupa hankkia hoitolaitoksiin tai kotihoitoon, elleivät henkilökunta ja vanhukset itse päätä, että uutta tekniikkaa tarvitaan ja siitä koituu todellista hyötyä arkeen. Johtajilla ja europäälliköillä ei ole tässä sanan sijaa, kun eivät mistään mitään ymmärrä.

Myöntelin, että julistus kuulostaa ihmisläheiseltä. Rohkenin kuitenkin epäillä väestöllisen huoltosuhteen venymistä näin radikaaleihin innovaatioihin. Veikko hiiltyi.

– Kittiä kanssa, ei tarvitse olla kummoinenkaan ajattelija ymmärtääkseen, että ikäihmiset ovat käyttämätön voimavara. Kansakunta on helisemässä megavanhustensa kanssa vain jos se ei tajua, että vanhoista ihmisistä on paljon muuhunkin kuin presidentin virkaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat